Vuosilomasta säädettiin vuoden 1922 työaikalaissa. Se antoi työntekijöille viikon, ja vuoden 1939 vuosilomalaki palkallisen loman jo kahdeksi viikoksi. 1960-luvun alussa lomaoikeuksia parannettiin, jolloin loman pituudeksi tuli 18 – 24 päivää. Nykyinen voimassa oleva vuosilomalaki on vuodelta 1973, ja täyden vuosiloman pituus talvilomineen on 30 päivää. 1960-luvulla näyttää olleen tapana lähettää liikekumppaneille kesälomakortteja. Korteissa ilmoitettiin kesäloma-ajan…
Tänä vuonna on ollut erityisen hyvä sienisyksy. Vaihtelua ruokapöytään voi saada sota-ajan sieniruokaohjeista, joita löytyy yritysten henkilöstölehdistä. Sienillä täydennettiin pula-ajan ruokavaliota ja korvattiin lihaa ja muita vaikeasti saatavia ruoka-aineita. Auvo Taivalvuon hienon sienikuvan alapuolella ruoka-ohjeita 1940-luvulta. Lähteet Outokumpu Oyj, Outokummun Sanomat G.A. Serlachius Oy, Tehdas ja Me-lehdet Tampella Oy, Tampella Tänään -lehdet
Avioparien keskinäinen onni ja rakkaus, perheen hyvinvointi ja vieraidenkin kunnioitus olivat hyvin pitkälti pöytäliinojen ansiota, mikäli uskomme Tampereen Pellavatehtaan (Oy Tampella Ab:n) mainontaa 1920-1930-luvuilta. Kuvagalleriasta voi ihastella kuinka, ”ensiluokkainen rouva” kattaa ruokapöydän hohtavilla pellavaliinoilla ”niin kauan kuin rakastaa miestään”. Lähde: Mainostoimisto Erva-Latvala, #622 ja #623
Jatkosodan aikana Tampella oli korjannut ja modifioinut sotasaalisaseita sekä valmistanut ulkomailla suunniteltuja aseita lisenssillä, mutta heti sodan päättymisen jälkeen aseosaston toiminta ajettiin alas. Puolustusvoimat halusi kuitenkin aloittaa kotimaisen yleistykkimallin suunnittelun, jolloin Tampella oli sota-aikaisen kokemuksensa takia luonnollinen valinta yhteistyökumppaniksi. Pääesikunnan tekemien alustavien määritelmien mukaisesti tykin kaliiberi olisi 122 – 150 millimetriä ja kantama 25 kilometriä.…