Vuonna 1889 toimintansa aloittaneen Karhulan lasitehtaan menestyskausi ajoittui 1930-luvulta 1950-luvulle, jolloin se toimi yhdess\u00e4 Iittalan kanssa. Lahja- ja koriste-esineiksi suunniteltu taidelasi oli tuolloin Karhula-Iittalan t\u00e4rkeimpi\u00e4 tuotteita. T\u00e4ss\u00e4 esitelt\u00e4v\u00e4t kauniit lasiesineiden piirustukset on poimittu A. Ahlstr\u00f6m Osakeyhti\u00f6n Karhulan tehtaiden arkistosta. Piirustukset ovat 1920 – 1930 -luvuilta ja eri taiteilijoiden suunnittelemia.<\/p>\n
Toini Muona<\/strong> (1904 \u2013 1987) oli suomalainen keraamikko. Vuonna 1931 h\u00e4net palkattiin Arabian tehtaalle, jossa h\u00e4n ty\u00f6skenteli el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4miseens\u00e4 asti eli vuoteen 1970. Muona suunnitteli lasia Riihim\u00e4en lasitehtaalle vuosina 1937 ja 1949 sek\u00e4 Nuutaj\u00e4rven lasitehtaalle 1960-luvun alussa. T\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4 Toini Muonan suunnittelemaa lasiesineiden piirustusta vuodelta 1937.<\/p>\n Klikkaa kuvia suuremmaksi.<\/p>\nngg_shortcode_0_placeholder\n Gunnar Forsstr\u00f6m<\/strong> (1894 \u2013 1958) oli suomalainen lasitaiteilija ja julistesuunnittelija. H\u00e4n suunnitteli kirkkojen ikkunoita ja maalasi ainakin 22 kirkon tai kappelin lasi-ikkunat. Forsstr\u00f6min suunnittelemasta Helsinki-julisteesta tuli vuoden 1950 Helsingin juhlavuoden virallinen symboli. H\u00e4n teki my\u00f6s kirjankuvituksia ja piirsi postikortteja. T\u00e4ss\u00e4 Gunnar Forsstr\u00f6min suunnittelema lasiesineiden piirustus.<\/p>\nngg_shortcode_1_placeholder\n Gunnar Finne<\/strong> (1886 \u2013 1952) oli suomalainen kuvanveist\u00e4j\u00e4. H\u00e4nen tunnetuimpana teoksenaan pidet\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 sijaitsevaa Zacharias Topeliuksen muistomerkki\u00e4 Taru ja totuus. Muita h\u00e4nen tunnettuja teoksiaan ovat mm. Alfred Kordelinin hautakappelin julkisivureliefit Raumalla ja G. A. Petreliuksen suihkukaivo Turussa. T\u00e4ss\u00e4 Gunnar Finnen suunnittelema lasiesineiden piirustus vuodelta 1922.<\/p>\nngg_shortcode_2_placeholder\n G\u00f6ran Hongell <\/strong>(1902 \u2013 1973) oli suomalainen lasitaiteilija. Vuonna 1932 Hongell palkattiin Karhulan lasitehtaan osa-aikaiseksi taiteelliseksi neuvonantajaksi. Sodan j\u00e4lkeen h\u00e4nest\u00e4 tuli koko Ahlstr\u00f6m-yhtym\u00e4n taiteellinen johtaja, ja h\u00e4n oli yhti\u00f6n palveluksessa vuoteen 1957 saakka. Hongell sai lasiteoksistaan hopeamitalin Pariisin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4 vuonna 1937 ja kultamitalin Milanon X triennaalissa vuonna 1954 (viel\u00e4 nykyisinkin tuotannossa oleva Aarne<\/em>-lasisto). K\u00e4ytt\u00f6lasin lis\u00e4ksi Hongell erikoistui lahja- ja koriste-esineiksi suunniteltuun taidelasiin, jotka olivatkin pitk\u00e4\u00e4n Karhula-Iittalan t\u00e4rkeimpi\u00e4 tuotteita. T\u00e4ss\u00e4 kaksi G\u00f6ran Hongellin suunnittelemaa lasiesineiden piirustusta.<\/p>\nngg_shortcode_3_placeholder\n Elmar Granlund<\/strong> (1907 \u2013 1936) toimi auto-onnettomuuteen p\u00e4\u00e4ttyneen lyhyen uransa aikana mallipiirt\u00e4j\u00e4n\u00e4 Riihim\u00e4en lasitehtaalla ja keraamikkona Arabialla. Granlund voitti pukeutumisp\u00f6yd\u00e4n esineist\u00f6ll\u00e4\u00e4n Karhula-Iittalan muotoilukilpailussa ensimm\u00e4isen palkinnon vuonna 1932. T\u00e4ss\u00e4 kaksi Elmar Granlundin suunnittelemaa lasiesineiden piirustusta vuosilta 1932 ja 1934.<\/p>\nngg_shortcode_4_placeholder\n Gunilla Jung<\/strong> (1905 \u2013 1939) oli suomalainen hopea- ja valaisinsuunnittelija. H\u00e4nen merkitt\u00e4vi\u00e4 suunnittelut\u00f6it\u00e4\u00e4n olivat omaper\u00e4iset valaisimet ja hopeaesineet, joilla h\u00e4nest\u00e4 tuli 1930-luvulla yksi suomalaisen designin uranuurtajista. Jung toimi valaisintehdas Ornon suunnittelijana vuosina 1936\u20131939. T\u00e4ss\u00e4 Gunilla Jungin suunnittelema lasiesineen piirustus vuodelta 1937.<\/p>\nngg_shortcode_5_placeholder\n T\u00e4ss\u00e4 kaksi taiteilija R. Blomstedtin<\/strong> suunnittelemaa lasiesineiden piirustusta.<\/p>\nngg_shortcode_6_placeholder\n T\u00e4ss\u00e4 taitelija Evert Toivosen <\/strong>suunnittelema lasiesineiden piirustus 1930-luvun alusta.<\/p>\nngg_shortcode_7_placeholder\n <\/p>\n L\u00e4hde: Taiteilijaesittelyiss\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty Wikipediaa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuonna 1889 toimintansa aloittaneen Karhulan lasitehtaan menestyskausi ajoittui 1930-luvulta 1950-luvulle, jolloin se toimi yhdess\u00e4 Iittalan kanssa. Lahja- ja koriste-esineiksi suunniteltu taidelasi oli tuolloin Karhula-Iittalan t\u00e4rkeimpi\u00e4 tuotteita. T\u00e4ss\u00e4 esitelt\u00e4v\u00e4t kauniit lasiesineiden piirustukset on poimittu A. Ahlstr\u00f6m Osakeyhti\u00f6n Karhulan tehtaiden arkistosta. Piirustukset ovat 1920 – 1930 -luvuilta ja eri taiteilijoiden suunnittelemia. Toini Muona (1904 \u2013 1987) oli… <\/p>\n