{"id":31,"date":"2015-05-06T15:30:32","date_gmt":"2015-05-06T12:30:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/?p=31"},"modified":"2015-05-06T15:30:32","modified_gmt":"2015-05-06T12:30:32","slug":"122-k-60-oli-ensimmainen-suomalainen-kenttatykki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/2015\/05\/06\/122-k-60-oli-ensimmainen-suomalainen-kenttatykki\/","title":{"rendered":"122 K 60 oli ensimm\u00e4inen suomalainen kentt\u00e4tykki"},"content":{"rendered":"<p>Jatkosodan aikana Tampella oli korjannut ja modifioinut sotasaalisaseita sek\u00e4 valmistanut ulkomailla suunniteltuja aseita lisenssill\u00e4, mutta heti sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen aseosaston toiminta ajettiin alas. Puolustusvoimat halusi kuitenkin aloittaa kotimaisen yleistykkimallin suunnittelun, jolloin Tampella oli sota-aikaisen kokemuksensa takia luonnollinen valinta yhteisty\u00f6kumppaniksi. P\u00e4\u00e4esikunnan tekemien alustavien m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti tykin kaliiberi olisi 122 &#8211; 150 millimetri\u00e4 ja kantama 25 kilometri\u00e4. Konstruktion l\u00e4ht\u00f6kohtana oli yhdist\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen 122 K\/31 kanuunan putki ja 152 H\/38 haupitsin alalavetti. Vuoteen 1955 menness\u00e4 haaveet yhdistelem\u00e4ll\u00e4 syntyv\u00e4st\u00e4 yleistykist\u00e4 haudattiin ja aloitettiin uuden 122 mm kanuunan suunnittelu.<\/p>\n<p>122 K 60 -kanuunan prototyyppi valmistui juhannukseksi 1960 (ks. kuvat alla). Aseen k\u00e4ytt\u00f6 j\u00e4i pienen valmistusm\u00e4\u00e4r\u00e4n, suuren painon, heikon ampumatarviketilanteen sek\u00e4 Neuvostoliitosta tehtyjen 122 H 63 ja 130 K 54 -hankintojen takia Suomen Puolustusvoimissa hyvin v\u00e4h\u00e4iseksi. Tampella sai kuitenkin kanuunan suunnittelusta ja testauksesta paljon oppia, jota hy\u00f6dynnettiin my\u00f6hemmin menestyksellisempien 155 K 83 ja 155 H 98 -kanuunoiden kohdalla. Puolustusvoimilla olleet viisitoista 122 K 60 -kanuunaa muutettiin my\u00f6hemmin 130 K 90 &#8211; 60 -mallisiksi rannikkotykist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/tki122.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-32\" src=\"http:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/tki122-300x225.jpg\" alt=\"tki122\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/tki122-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/tki122.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoja aiheesta l\u00f6ytyy esimerkiksi Vesa Toivosen kirjasta Tampellasta Patriaan &#8211; 70 vuotta suomalaista raskasta aseenvalmistusta\u00a0ja viel\u00e4 syv\u00e4llisemmin aiheesta kiinnostuneille Elkassa sijaitsevasta Tampellan aseosaston arkistosta, josta oheiset valokuvatkin ovat per\u00e4isin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jatkosodan aikana Tampella oli korjannut ja modifioinut sotasaalisaseita sek\u00e4 valmistanut ulkomailla suunniteltuja aseita lisenssill\u00e4, mutta heti sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen aseosaston toiminta ajettiin alas. Puolustusvoimat halusi kuitenkin aloittaa kotimaisen yleistykkimallin suunnittelun, jolloin Tampella oli sota-aikaisen kokemuksensa takia luonnollinen valinta yhteisty\u00f6kumppaniksi. P\u00e4\u00e4esikunnan tekemien alustavien m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti tykin kaliiberi olisi 122 &#8211; 150 millimetri\u00e4 ja kantama 25 kilometri\u00e4.&hellip; <\/p>\n<p class=\"more-link-p\"><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/2015\/05\/06\/122-k-60-oli-ensimmainen-suomalainen-kenttatykki\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":32,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[14,13,12,11],"class_list":["post-31","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-aseteollisuus","tag-kanuunat","tag-tampella","tag-tykit","xfolkentry","clearfix"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":33,"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31\/revisions\/33"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/32"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elka.fi\/aikakone\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}