Seutulan lentokenttä (nyk. Helsinki-Vantaa) avattiin Helsingin olympialaisiin v. 1952. Ensimmäisenä matkustajaterminaalina toimineen puuparakkirakennuksen toimitti Puutalo Oy, suomalaisten puunjalostusteollisuusyritysten yhteinen tyyppitalojen suunnittelu- ja toteutusyhtiö. Pitkää ja matalaa terminaalirakennusta kutsuttiin ”makaavaksi pilvenpiirtäjäksi”. 25 vuotta suomalaista puutaloteollisuutta – Puutalo Oy 25 vuotta -historiikki lainaa Rakennusinsinööri-lehteä vuodelta 1962: ”Seutulan paviljonki rakennettiin suunnittelijoittensa määräyksestä puisista rakennuselementeistä. Moneen kertaan laajennettuna ja muunneltuna…
Tilgmann Oy:n arkistoaineiston joukossa on Lahden Makeistehtaan etikettejä. Koska tehdas oli meille täysin tuntematon, asiaa piti vähän selvitellä. Tehtaasta löytyi kuitenkin hyvin vähän tietoja.
Lahden Makeistehdas Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1912. Hallituksen muodostivat varsinaiset jäsenet, herrat Eljas Mikkilä, Juho Simolin, Otto Wirtanen, sekä varajäsenet, herrat Juho Ahonen, Taavi Airaksinen ja Juho Myötyri. Toimitusjohtajaksi nimettiin herra Oskar Ikonen. Makeistehdas sijaitsi Lahdessa Rautatienkatu 5:ssä.
Makeisia ei moni ehtinyt maistelemaan, koska tehtaan tarina oli hyvin lyhyt ja ilmeisen hankala. Ensimmäinen pakkohuutokauppailmoitus löytyy Etelä-Suomen Sanomista 26.5.1914. Tuolloin pakkohuutokauppa vielä peruttiin, mutta yhtiö haettiin takaajan toimesta konkurssiin kesällä 1914. Kalustoja ja koneita myytiin sitten huutokaupalla tehtaan tiloissa syys- ja marraskuussa 1914.
Etelä-Suomen Sanomat 26.5.1914, 29.9.1914 ja 3.11.1914
Toukokuisessa pakkohuutokauppailmoituksessa oli kaluston lisäksi myynnissä suuri määrä etikettejä. Tilgmannin tilauskirjojen mukaan yhtiö tilasi eri etikettejä satoja tuhansia kappaleita, enimmillään jopa 500 000 yhtä mallia. Alla olevasta galleriasta voit katsella täällä Elkassa, Tilgmannin arkistossa, tallessa olevia mallikappaleita.
Suomen lasten elämää 1800-luvun lopulla kuvaa ”Kuvia Suomen lasten elämästä” -kirja. Se sisältää lasten puuhia kymmenen R. Åkerlundin piirroksen verran, eri vuodenajoilta. Kuvissa ollaan muun muassa marjassa, mäenlaskussa ja joulukirkkomatkalla. Runomitassa olevat selitykset piirroksiin on sommitellut Juhani H. Kuten kirjasta huomataan painotalossa on H:n viereen kirjoitettu lyijykynällä Aho ja sitten vedetty yli. Kuka siis oli…
Arkistoja kaivelemalla huomataan historian taas toistavan itseään. Energiansäästö on tullut ajankohtaiseksi jälleen. Ensimmäisiä sähkön ja lämmön säästöohjeita löytyy jo neljäkymmentäluvulta, kuten Valtiovarainministeriön ”mainoksia” vuodelta 1941 Erva-Latvalan arkistosta. Billnäsin tehtaan tiedote työntekijöilleen kehottaa säästämään sähköä, työajan lyhentymisen uhalla. Alla leike Pirkka-lehdestä vuodelta 1974. Toimittaja Arvo Aallas kirjoittaa hauskasti tuon ajan energiakriisistä. Kuulostaako tutulta? Kuvagalleriassa Kauppa- ja…
Maatalousnäyttely on kaupallinen näyttely, jossa esitellään maatalouteen ostettavia maatalouskoneita, eläimiä, siemeniä, lannoitteita, rakennusratkaisuja sekä muita maatiloihin ja -talouteen liittyviä palveluita. Maatalousnäyttelyitä alettiin järjestää 1800-luvun puolivälissä maatalouskoneiden esittelemiseksi maanviljelijöille. Vielä 1980-luvulla Suomessa pidettiin useat maatalousnäyttelyt kesässä, mutta myöhemmin maaseutuun liittyvät asiat keskitettiin yhteen vuotuiseen näyttelyyn. Usein maatalousnäyttelyissä on ollut myös osastoja, joiden tarkoitus on ollut esitellä…
Tilgmannin arkiston aarreaitasta löytyy hienoja vanhoja joulukalentereita. Valitettavasti hienoimmat kimaltavat hopeahileet eivät pääse digitoituna oikeuksiinsa. Joulukalenteri, jota myös adventtikalenteriksikin kutsutaan, on saanut alkunsa Saksassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Luterilaista alkuperää oleva kalenteri oli tarkoitettu joulunodotukseen ensimmäisestä adventista lähtien. Pahviluukkujen takana oli yleensä raamattuaiheisia kuvia. Nykyiset joulukalenterit alkavat useimmiten joulukuun ensimmäisestä päivästä ja kuvat voivat olla…
Elkassa olevan Kangasalan urkurakentamon arkisto sisältää yli sadan vuoden ajalta suomalaisen urkurakentamisen ja samalla myös kirkkojen ja seurakuntien historiaa. Urkupiirustusten lisäksi löytyy selostuksia uruista, sopimuksia ja kirjeenvaihtoa seurakunnittain. Asiakirjoista käy selville muun muassa, että Hattulan kirkon uruista tuli liian kirkuvat, niitä piti parannella jälkikäteen. Humppilan kirkon urkujen fasadi tehtiin kirkon suunnittelijan Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan.…
Valtakunnallista Teen päivää vietetään Tean nimipäivänä 6. helmikuuta. Teen päivänä tehdään ja nautitaan hyvää teetä. Päivän tavoitteena on saada teekulttuuria näkyväksi kaikkialla. Teen päivänä teenjuojat kokoontuvat yhteen nauttimaan teetä eri paikoissa, kodeissa, työpaikoilla, kahviloissa ja ihan missä vaan. Teen päivän kunniaksi tässä artikkelissa esitellään Pauligin mainossarja vuodelta 1950. Tapojen historiaa osat I – VI. Lähde: Mainostoimisto…
Otsikon mukaan tällä Emännän palstalla esitellään ”Muoteja ja käsitöitä” Pirkka-lehden malliin 1930-1950-luvuilta. Kesko Oy:n Pirkka-lehdistä löytyy vaatekappaleiden, asusteiden ja kodintekstiilien valmistusohjeiden lisäksi myös aikoinaan niin tarpeellisia vanhojen vaatteiden uudelleenmuokkausohjeita. Vinkkinä käsityöharrastajille: Elkassa olevissa arkistoissa on paljon erilaisia lehtiä, joista löytyy vanhoja ja vähän uudempiakin käsityöohjeita. Pirkka-lehtiä on tallessa 1930-luvulta 2000-luvulle saakka. Lähde: Kesko…
Yleisradio Oy perustettiin Helsingissä 29. toukokuuta 1926 ja yhtiön ensimmäinen radio-ohjelma lähetettiin eetteriin tasan 90 vuotta sitten, 9.9.1926. Elka haluaa onnitella merkkipäiväänsä viettävää Yleisradiota. Olemmehan me tehneet yhteistyötä Yleisradion kanssa jo vuosikymmenien ajan, ja toimimme Yleisradion asiakirja-aineiston historiallisena päätearkistona. Itse asiassa Yleisradion ensimmäinen arkistoluovutus Elkaan tapahtui vuonna 1986, eli tasan kolmekymmentä vuotta sitten.…
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka täyttää toukokuussa 35 vuotta. Elka aloitti toimintansa 2.5.1981 ja on Suomen ainoa yritysten ja elinkeinoelämän asiakirjallisen historian säilyttämiseen erikoistunut laitos. Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaista elinkeinoelämää koskevan historiatiedon ja perinteen säilyminen. Elkassa oleva aineisto on tarkoitettu eri tieteenalojen tutkijoiden sekä muiden tiedon tarvitsijoiden hyödynnettäväksi. Tätä tarkoitusta varten Elka kerää, käsittelee…
