Suomen Kansan Ryhtiliike muodostettiin keväällä 1949 eri kansalaispiirien yhteiselimeksi, edistämään ryhdikkäämpiä, parempia ja ystävällisempiä kansalaistapoja. Tavoitteena oli saada vuoden 1952 olympiakisoihin mennessä aikaan yleisten käyttäytymistapojen kohenemista ja ryhdistäytymistä.
Ryhtiliikkeen ”pitkän tähtäimen” ohjelma oli 1) yleisen tapakulttuurin kehittäminen, 2) kansamme ryhdistäytyminen suhteessa väkijuomien käyttöön ja 3) oikean urheiluhengen kasvattaminen. Propaganda pyrki pääsemään mahdollisimman hyvään tulokseen kahta tietä: Korostamalla alkoholista pidättäytymisen vaatimusta ja tekemällä työtä ns. ”humalaistorjuntalinjalla”.
Oikean henkisen ilmapiirin aikaansaamiseksi suuren yleisön keskuudessa luotiin olympiaryhdin tukimiesjärjestelmä.
Näin ”kaikilla 
moitteettomilla Suomen naisilla ja miehillä” oli mahdollisuus sitoutua ”sekä ennen kisoja että kisojen aikana oikean ja rehdin urheiluhengen ja yleensä hyvän käyttäytymisen puolesta”.
Eri kaupunkien välillä järjestettiin 3 – 4 viikkoa kestäneitä käytöskilpailuja. Tuona aikana suoritettiin erilaisia testejä, joilla pyrittiin saamaan selville yleisön rehellisyys, sen suhtautuminen neuvoa pyytäviin ulkomaalaisiin ja yleensä avuliaisuutta tai huomaavaisuutta edellyttäviin tilanteisiin sekä juopuneiden yleisyys kaduilla ja ravintoloissa. Lisäksi tarkkailtiin virkailijoiden, toimihenkilöiden ja poliisin käyttäytymistä ja yleisöpalvelua rautatie- ja linja-autoasemilla, kaupunkien sisäisissä liikennevälineissä, I luokan ja ns. kansan ravintoloissa, vaatetusliikkeissä jne. Yleisradio järjesti Ryhtiliikkeen pyynnöstä ”jännittäviä” ja ”onnistuneesti selostettuja” ravintola- ja katukäyttäytymiskokeita.
Lue koko selostus Olympiaryhtikampanjasta tästä linkistä: olympiaryhti1952
Lähteet:
Enso-Gutzeit Oy, keskushallinto: #283 Vuorineuvos W. Lehtisen asiakirjat, Helsingin olympialaisia koskevaa aineistoa