Kaukopään tehtaat 80 vuotta

”Kun aika tulee, saat ryhtyä rakentamaan jotain sellaista, mitä ennen ei ole ollut tässä maassa”, kerrotaan Enso-Gutzeit Osakeyhtiön toimitusjohtajan V.A. Kotilaisen lausuneen dipl.ins Eero Kalajalle. Kaukopään sellutehtaan rakennustyöt alkoivat kesällä 1934 Kaukopään lahden maankaivu- ja täyttötöillä. Tehtaan maankaivu tapahtui suurelta osin miesvoimin.

Miehiä kaivuutöissä

Kaukopäätä suunnittelivat mm. diplomi-insinöörit Eero Kalaja ja Pentti Halle. Arkkitehtuurista vastasi Väinö Vähäkallio apulaisineen. Rakentamisen urakoi A.W. Liljeberg. Harjannostajaisia vietettiin heinäkuussa 1935. Tehtaan kuusi keittokattilaa ja neljätoista pesusäiliötä tuotiin Helsingistä uittaen Saimaan kanavan kautta Kaukopään rantaan.
Keittokattilat Kaukopään rannassa

Kuivauskoneeksi valitun Minton-koneen koko ja sen kuivausjärjestelmä oli ainutlaatuinen tuohon aikaan. Koneen pituus oli yli 70 metriä ja massaradan leveys 4 metriä. Kone- ja laiteasennukset aloitettiin elokuussa ja tehdas käynnistyi 12.9.1935. Tehdas valmistui kolmessatoista kuukaudessa ja oli monin tavoin aikaansa edellä.

Minton-kone

[Enso-Gutzeit-Tornator –henkilöjulkaisu 4/1935 ja Enso-Gutzeit Oy, Kaukopään tehtaat 1935-1985]

 

Galleriassa Heinrich Ifflandin upeita kuvia uudesta tehtaasta.

 

1 comment for “Kaukopään tehtaat 80 vuotta

  1. Pentti Kontro
    18.9.2015 at 17:28

    Vaikuttava kuva Minton koneesta. Olin Uimaharjussa tehtaala töissä ja pääsin muutaman kerran sähköasennus-
    töihin Kaukopäästä siirretylle koneelle asennusvaiheessa.

    Kaukopäähän rakennettiin Minton koneen paikalle uusi hienopaperikone nimeltään EnsoValmet (Nykyinen Pk6)
    Kone rakennettiin 1979 ja se starttasi lokakuussa 1970.
    Allekirjoittanut toimi asennuksen aikana projektin sähköasennuksien valvojana ja myöhemmin koneen käynnistyttyä sen kunnossapitoinsinöörinä.
    Alkuvaiheessa EnsoValmetilla oli omat kunnossapitoasentajat niin kone- kuin sähkömiehet, jotka toimivat alaisuudessani muun tehtaan organisaatiosta poiketen.
    Pienen koneen nuoren rakentajaporukan yhteishenki oli aivan uskomaton ja se on kantanut aina näihin päiviin asti.
    Siihen aikaan toimintatavat olivat paljn mutkattomampia kuin nykyään.
    Siirryttyäni kunnossapitoinsinöörin tehtäviin sain edellisnä iltana käskyn mennä aamulla Johtaja Arto Vesannon luokse. Minulle ei kerrottu mistä asiasta oli kyse.
    Astuttuani aamulla Johtaja Vesannon huoneeseen tuli kysymys ilman selvittelyjä—tässä ois tää homma otako vai jätätkö. Vastasin että pitää yrittää. Audienssi oli alkanut ja päättynyt.
    Asennusaika oli melko intensiivitä toimintaa -allekirjoittanut piti 3 kuukauden aikana vain yhden vapaapäivän.
    Voi sanoa että siinä projektissa luotiin kivijalka myöhemmille projektitoiminnoille eikä pelätty tarttua haasteisiin.

    Terveisin
    Pentti Kontro

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *